VTT ja Aalto-yliopisto tiivistävät yhteistyötä

Viime vuoden elokuusta lähtien Aalto-yliopiston mekatroniikan professorina toiminut tekniikan tohtori Kari Tammi, 41, kertoo, että yliopisto uudistuu monin eri tavoin. Erilaisten tehostus- ja leikkaustavoitteiden lisäksi myös opetusohjelmat muuttuvat. Samanaikaisesti tutkimuslaitosten yhteistyön merkitys kasvaa entisestään.

”Vanhojen kurssien opettamisen lisäksi olen suunnitellut uusia, joissa on pieniä painotuseroja entiseen verrattuna. Kurssien määrä vähenee säästösyistä, painotuseroja taas tulee muun muassa siitä, että tietokone tulee yhä vahvemmin suunnittelun työvälineeksi simulointeihin”, Tammi sanoo.

Suunnittelu- ja erikoistöitä on tulossa entistä enemmän opetusohjelmiin. Vastaavasti on vähän vähemmän sellaisia valmiita kursseja, joissa tieto ikään kuin ”kaadetaan opiskelijan päähän”. Uudet pedagogiset tuulet puhaltavat ja kääntävät luokka-asetelman erilaiseksi. Myös ajoneuvojen sähköistymisen ja automaattiajamisen trendit näkyvät uudistusten myötä.

”Opiskelijoilla on itsellään entistä enemmän vastuuta oppimisestaan ja selvästi myös paljon intoa. Ajoneuvotekniikan professuurissa pyörittiin enemmän perinteisen ajoneuvotekniikan ympärillä, nyt olen koettanut tuoda mukaan enemmän sähköajoneuvoihin ja ajoneuvotekniikan uudistumiseen liittyvää asiaa.”

Tammi on itse perehtynyt mekatroniikan lisäksi myös hiukkas-, värähtely- ja tärinätutkimukseen, mistä on hyötyä myös nykyisessä työssä.

”Värähtelytutkimus opetti paljon dynaamisista ilmiöistä. Kun ajetaan sähköajoneuvolla tai ladataan akkua, niin kyseessä on aikariippuvainen ilmiö, jossa on vielä paljon tuntematonta. Värähtelytekniikan opiskelu auttoi ymmärtämään signaalinkäsittelyä ja aikariippuvaisten ilmiöiden analyysia”, professori kertoo.

Mitä mekatroniikka tarkoittaa? Mekatroniikka on mekaniikan, elektroniikan, säätötekniikan ja tietotekniikan synergistä soveltamista koneissa ja laitteissa. Auto on hyvä esimerkki mekatronisesta järjestelmästä. Kari Tammen mielestä käsitteeseen pitäisi saada kytkettyä vielä muotoilu sekä ihmisen ja koneen vuorovaikutus.

Yhteistyöllä kustannustehokkuutta

Talouskurimuksen yltyessä on parannettava kustannustehokkuutta lisäämällä yhteistyötä eri tieteentekijöiden ja tutkijoiden kesken myös poikkitieteellisesti. Poikkitieteellinen yhteistyö on jo joidenkin vuosien ajan selvästi kasvanut. Tammi pitää poikkitieteellistä yhteistyötä helppona, koska siinä ei kilpailla samoista resursseista.

”Tuoreimmat leikkaukset kannustavat siihen, että ne saman alan kaveritkin voisivat toimia yhdessä. Tarvittavat tilat ja laitteet ovat usein aika samanlaisia”, hän lisää.

Diplomitöiden aiheita pohdittaessa Tammi kertoo kyselleensä VTT:ltäkin mielipiteitä relevanttien aiheiden suhteen. ”Epämuodollinen yhteistyöhän on kiinni vain henkilöistä ja se on lähes ilmaista. Olen valinnut sen linjan, että kyselen eri tahoilta, mitä aiheita kannattaa ottaa. Siinä on sitten jo tutkimusprojektien alkuja tulossa.”

Otaniemessä olevat sekä VTT:n että Aalto-yliopiston tilat, laitteet ja tutkimusryhmien osaaminen kannattaa käydä läpi ja katsoa, että ne tukevat toisiaan ilman turhaa päällekkäisyyttä. Tammen mielestä joskus voi kuitenkin olla järkevää myös se, että eri tekijät tutkivat tai testaavat saman asian, mutta kahdella eri tavalla.

Muutos on jo käynnissä

Yhteistyö on käynnistynyt monella rintamalla. Pohdinnassa on ollut muun muassa akkulaboratorioiden synergiat. VTT:n ja Aalto-yliopiston ainetta lisäävän valmistuksen eli 3D-printtauksen väki on jo niin ikään yhdistämässä voimansa. Molempien tahojen tutkijat tuovat laitteensa samaan paikkaan Aalto-yliopiston tiloihin. Toinen tuore esimerkki on robottitutkijoiden yhteistyö. Ajoneuvopuoli on tulossa perässä.

”Ajoneuvopuolella meillä olisi aika suuri päivitystarve laboratorioissa, mutta jätämme päivitykset tekemättä ja luotamme siihen, että voimme hyödyntää VTT:n tai Metropolian tiloja ja laitteita. Tosin asioista ei vielä tarkkaan ole sovittu”, Tammi sanoo.

Tammi luonnehtii VTT:tä hyväksi partneriksi. Monissa rahoitushakemuksissa Aalto-yliopisto ja VTT ovat jo kumppaneina. Kilpailua ei kuitenkaan voi lopettaa sataprosenttisesti. On myös sellaisia rahoitusinstrumentteja, joihin on vaikea mahduttaa kahta otaniemeläistä partneria, tai edes kahta suomalaista partneria.

”Joissakin EU-hankkeissa ei kannata etsiä partnereita. Kun yhteistyöstä sovitaan, pitää muistaa myös sopia jonkinasteisesta vapaudesta”, Tammi muistuttaa.

Talouden kiristyminen näkyy Aalto-yliopistossakin monella tavalla. Henkilökunta, kurssit ja työtilat vähenevät, samoin käytettävissä olevien laboratorioiden määrä.

”Täytyy vain toivoa, ettei into vähene. Se tapa ja tyyli, jolla koulutukseen kohdistuvat leikkaukset on tehty, voi pahimmillaan johtaa henkiseen lamaantumiseen. Jos leikata pitää, niin asian voisi tehdä elegantimminkin.”

Talouden rajoitusten lisäksi Otaniemeen tuleva metro aiheuttaa sen, että alue halutaan pakata mahdollisimman täyteen ihmisiä. Opiskelija-asuntoloiden määrää yliopistoalueella halutaan lisätä.

Vastapainoa tekniikalle

Vastapainona Otaniemen teknologian maailmalle toimivat kuntoliikunta, kuten juoksu ja pyöräily, sekä vaimo ja kaksi pientä tytärtä. Perheen naisväkeä, erityisesti 7-9-vuotiaita tyttäriä, kiinnostavat koneiden sijaan perinteiset hevosvoimat, mutta professori itse sen sijaan haaveilee moottoripyörän selkään nousemisesta.

”Eilenkin tuli pari tuntia vietettyä hevosaitauksen äärellä, kun tytöillä oli ratsastusvuoro. Myös vaimo hurahti uudelleen ratsastukseen, mutta vielä en ole itse uskaltanut kokeilla, ehkä kesällä. Moottoripyöräkaupoissa sen sijaan on jo tullut käytyä”, Tammi toteaa.

Teksti ja kuva Sirpa Mustonen

Palaa otsikoihin