Juuri nyt!

24.8.2015 15.00

Näkymiä liikenteen tulevaisuuteen

Polttoaine- ja ajoneuvotutkimuksen näköalapaikalla TransSmart-tutkimusohjelman koordinaatiossa työskentelevä VTT:n tutkija Veikko Karvonen vastasi Motivan kysymyksiin liikenteen tulevaisuuden näkymistä. Kristallipalloa ei ollut käytössä, mutta alaa seuraava tutkija vainuaa hyvin keskeiset trendit.

1. Miten suomalaiset liikkuvat tulevaisuudessa?

Suomalaisten tulevaisuuden liikkumisen kannalta keskeisessä asemassa on maankäytön ja asumisen kehitys. Suomeen ennustetaan runsasta kaupungistumista tulevien vuosikymmenien aikana. Kasvavissa kaupungeissa ei ole tilaa kasvattaa autojen määrää samassa suhteessa asukkaiden kanssa, minkä seurauksena tilankäytöltään edullisempien liikennemuotojen, pyöräilyn ja joukkoliikenteen, merkitys kasvaa.

Kulkumuodosta riippumatta liikenteessä siirrytään vähitellen käyttämään uusiutuvia energialähteitä, joihin kuuluvat niin uusiutuva sähkö kuin uusiutuvat polttoaineet. Automaation merkitys liikennevälineiden ohjauksessa kasvaa. Automatisointi ei tarkoita ainoastaan itsenäisesti ajavia ajoneuvoja vaan myös ajoneuvojen yksittäisten toimintojen automatisointia. Itsensä pysäköivä auto on jo arkipäivää. Automaatio kasvattaa liikenteen tarjontaa tuomalla liikkuvuuden sellaisten ihmisten ulottuville, joille se ei aiemmin ollut mahdollista. Samalla liikennejärjestelmän kapasiteetti kasvaa.

2. Uudet, puhtaammat ajoneuvo- ja polttoaineteknologiat tekevät tuloaan ikään kuin rinta rinnan. Voisitko arvioida eri teknologioiden ja käyttövoimien näkymiä lähivuosina? Mitä hevosta veikkaisit? Vai ovatko teknologiat tasavahvoja? Milloin nämä uudet autot ovat suomalaisten arkitodellisuutta?

Liikenteen energiaketjuissa on nähtävissä suuri murros. Perinteisten fossiilisten polttoaineiden suoraviivaisen tuotantoketjun sijaan uusiutuvien polttoaineiden ja sähkön tuotantoketjut voivat olla keskenään hyvin erilaisia prosessien ja raaka-aineiden mukaan. Lisäksi energian varastointi ja jakelu tuottavat omat kysymyksensä. Ajoneuvokannan uusiutuessa suhteellisen hitaasti uudet energiamuodot saadaan helpoiten käyttöön, mikäli ne ovat käytettävissä nykyisessä kalustossa, eli ovat niin sanottuja drop-in -polttoaineita.

3. Miksi TransSmart on VTT:n kärkihanke?

VTT:llä on runsaasti tutkimusta älykkään liikenteen, liikennejärjestelmien, ajoneuvojen ja liikenteen energiankäytön alueilla. TransSmartin avulla näitä alueita tuodaan lähemmäksi toisiaan. Aiempaa laajemman yhteistyön tulokset näkyvät jo monissa käynnissä olevissa hankkeissa ja valmistelussa olevista aihiosta.

4. Kuinka pian sähköbussit valtaavat kaupunkien liikenteen?

Sähköbussit ovat tulossa liikenteeseen nopealla aikataululla. Sähköbussien osuus kasvaa kuitenkin vähitellen, koska linja-autokaluston käyttöikä on pitkä, eikä diesel-busseja ole syytä poistaa ennenaikaisesti sähköbussien tieltä. Suomessa sähköbussien edelläkävijöitä ovat Helsingin seudun liikenne (HSL) ja Transdev Finland.

Pääkaupunkiseudun kokeiluhankkeissa on edetty ajoneuvotekniikasta ensin järjestelmiin ja nyt on käynnissä sähköbussiliikenteen ekosysteemien muodostaminen. HSL tavoittelee vuodelle 2025 yhteensä 400 sähköbussia, joka muodostaa jo lähes kolmanneksen koko kalustomäärästä. Vastaavanlaisia tavoitteita kuuluu eri puolilta maailmaa rohkeimpien tavoitellessa jopa koko kaluston sähköistämistä.

5. Voisiko suomalainen sähköbussi menestyä myös maailmalla?

Suomalaisella sähköbussilla on hyvät mahdollisuudet menestyä maailmalla. Linja-autokaluston sähköistyminen muuttaa linja-automarkkinan rakennetta sekä ajoneuvoon liittyviä arvoketjuja. Perinteiset linja-autovalmistajat ovat käynnistäneet sähköbussien valmistusta hitaasti ja näin ollen uusilla toimijoilla on mahdollisuus päästä markkinoille.
Veikko Karvonen – VTT
Kuva. Tutkija Veikko Karvonen kuorma-auton ohjaamossa VTT:n mittauslaboratoriossa. Kuva Juhani Laurikko.

6. Miten arvioit Suomen heikon taloustilanteen vaikuttavan tieliikenteen kehitykseen ja liikennepolitiikkaan?

Yleisellä tasolla heikko taloustilanne heikentää liikenteen kysyntää niin henkilö- kuin tavaraliikenteessä. Samalla fossiilisten polttoaineiden edullinen hinta pitää polttoainekustannukset matalina. Tämä vähentää painetta kehittää liikenteen uusia energiaratkaisuja, joita tarvitaan viimeistään öljyn hinnan noustessa ja liikennemäärien lähtiessä voimakkaaseen kasvuun. Heikko taloustilanne kiristää resursseja infrastruktuurin rakentamisessa ja ylläpitämisessä, mikä puolestaan kannustaa hakemaan uusia tehokkaampia tapoja toimia. Heikon taloustilanteen aikana pitäisi jo ennakoida, miten liikenteestä selvitään siinä vaiheessa kun talous kääntyy kasvuun.

Heikkoa taloustilannetta ei saisi pitää syynä tarvittavien rakenteellisten muutosten tekemättä jättämiseen. Uusien liikennepalvelujen tarvitsemaa deregulaatiota pitää edistää vaikka se tarkoittaisi joidenkin nykyisten toimijoiden aseman heikkenemistä.

Teksti Sirpa Mustonen



Palaa otsikoihin