Juuri nyt!
23.10.2014 9.00
Äly mukaan kaupunkien tavaraliikenteeseen
Kaupunkien viihtyisyys kohenisi, jos liikenne sujuisi joustavasti ja turvallisesti ilman ruuhkia. Tätä edesauttaisi kaupunkikeskustojen tavarakuljetusten hyvä koordinointi.
− Kaupunkilogistiikan kehittämisessä tärkeintä on eri toimijoiden yhteinen visio. Jokaisella kaupungilla on omat erityispiirteensä. On katsottava paikallisesti, mitkä ovat juuri kyseisen kaupungin logistiikan ongelmia, sanoo yliopisto-opettaja Erika Kallionpää Liikenteen tutkimuskeskus Vernestä.Kallionpää on mukana Älykäs kaupunkilogistiikka – Citylog -esiselvityksessä, jossa kaupunkilogistiikkaan liittyviä ongelmia lähestytään erityisesti kauppojen ja palvelualojen toimipisteiden näkökulmasta. Kehittämistä silmällä pitäen tarkastelussa on Tampereen ydinkeskustan alue Hämeenkadun Tammerkoskesta rautatieasemalle.
Parkkisakkoja ja ahtaita purkupaikkoja
Yhteistyötä eri sidosryhmien ja julkisen sekä yksityisen sektorin välillä tarvitaan. Toimipisteiden ja liikkeiden näkökulmasta ongelmat voivat näyttää erilaisilta kuin kuljetusyrityksen vinkkelistä. Silti hyvä suunnittelu ja koordinaatio voivat poistaa ongelmia ja sujuvoittaa logistiikkaa niin, että kaikki hyötyvät. Liikkeet voisivat jopa tehdä yhteistyötä kuljetusten järjestämisessä.Kaupat kärsivät tyypillisesti esimerkiksi purku- ja lastauspaikkojen ahtaudesta ja kapeiden katujen aiheuttamista haitoista. 1980-luvulla rakennetut lastauslaiturit voivat olla mitoitukseltaan täysin sopimattomia nykykäyttöön. Kaupunkien sisällä ongelmat ovat usein pistemäisiä eli kulminoituvat tiettyihin kohtiin. Sopivien pysähtymispaikkojen puute ajaa kuljetusyrittäjät käyttämään jalkakäytäviä, mistä seuraa häiriötä muulle liikenteelle. Tämän vuoksi saadut parkkisakot sapettavat sekä kuljetusyrittäjää että kauppiasta, joka joutuu viime kädessä kuittaamaan viulut.
Verkkokaupan kasvun vaikutukset voivat yllättää
Verkkokaupan kasvu on ilmiö, joka voi Kallionpään mielestä tuoda uudentyyppisiä jakelupisteitä myös kaupunkien keskustoihin. Nykytietämyksen valossa on vaikea sanoa, kasvattaisiko vai vähentäisikö se jakeluliikennettä kaupunkikeskustoissa.– Olisi kiinnostavaa tutkia, miten esimerkiksi elintarvikkeiden verkkokaupan kasvu on vaikuttanut sellaisissa maissa, joihin se on laajamittaisesti tullut jo aiemmin kuin Suomeen, Kallionpää lisää.
Kaupunkilogistiikan kehittämiseksi on tarjolla laaja kirjo toimia kaupunkisuunnittelun, poliittisen ohjauksen ja kuljetusyritysten toiminnan näkökulmasta. Kauppojen ja palvelualojen toimipisteiden näkökulmasta asiaa on selvitetty vähemmän, vaikka juuri niiden lähtökohdista kuljetusten yhdistelyyn on parhaat mahdollisuudet.
Toimipistelähtöistä kaupunkilogistiikan suunnittelua on niin ikään ehdotettu kuljetusten energiatehokkuuden parantamiseksi. Silti Tampereen selvityksessä kauppojen ja palvelualojen toimipisteet kokivat, että heillä on hyvin vähän vaikutusmahdollisuuksia kaupunkilogistiikan kehittämisessä.
– Olemme suunnitelleet vuoden lopussa päättyvälle esiselvityshankkeelle jatkoa, jossa keskityttäisiin Tampereen kaupunkilogistiikan kehittämiseen. Mielessä on jo esimerkiksi mobiilisovellus työnimeltään Töötti, jonka avulla toimitusajankohtia voitaisiin koordinoida paremmin.
Tavoitteena on myös tarkastella laajemmin kaupunkilogistiikan tulevaisuuden näkymiä sekä paikkatieto- ja saavutettavuusanalyysien tarjoamia mahdollisuuksia kaupunkilogistiikan kehittämisessä.
Älykäs kaupunkilogistiikka – Citylog TransSmart-tutkimusohjelmassa paneudutaan myös kaupunkilogistiikan älyratkaisuihin. Tampereen teknillisen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus Vernessä on Fintrip-rahoituksella vuoden lopussa valmistumassa Älykäs kaupunkilogistiikka – Citylog -esiselvitys, jossa tutkijat Erika Kallionpää, Lasse Nykänen ja Heikki Liimatainen kartoittavat älykkään kaupunkilogistiikan kehittämismahdollisuuksia Tampereen Hämeenkadulla sijaitsevan tarkastelualueen kautta. Citylog on ensimmäinen TransSmart-ohjelman ja Fintrip-verkoston yhteistyöstä syntynyt esiselvityshanke. |