Tekes: Ohjelmien yhteinen tutkimushaku – innovaatiotutkimus ja elinkeinoelämän tarpeet / älykäs vihreä integroitu liikenne

Tutkimushaku jakaantuu kahteen osakokonaisuuteen I) Innovaatiotutkimus ja elinkeinoelämän tarpeet ja II) Älykäs vihreä integroitu liikenne. Hakuaika: 7.1.–7.3.2014

I.  Innovaatiotutkimus ja elinkeinoelämän tarpeet

Innovaatiotutkimus tuottaa tietoa ja ajankohtaisia analyysejä laajoista innovaatioiden vaikutuksista, ja siitä, miten innovaatiot syntyvät ja miten ne uudistavat elinkeinoelämää ja yhteiskuntaa.

Tavoitteena ensimmäisessä osakokonaisuudessa on tuottaa toisaalta ymmärrystä ja hyvin käytännönläheistä uutta tietoa ja toisaalta käytäntöjä siitä, miten uusinta innovaatiotutkimusta ja sen tuloksia voidaan viedä yritysten tarpeisiin, prosesseihin ja strategioihin. Verkostot, niiden tunnistaminen ja niissä toiminta ovat elinehto yrityksille – miten verkostoissa syntyvät tiedon ja osaamisen innovaatiot saadaan osaksi uudistuvaa teollisuusyrityksen strategista suunnittelua ja strategista toteutusta.

Innovaatiotutkimus ja elinkeinoelämän tarpeet –osakokonaisuudessa haetaan innovaatiotutkimusta ja elinkeinoelämää sekä erityisesti innovatiivisia teollisuusyrityksiä yhteen saattavaa ja syntetisoivaa tutkimusperäistä tietoa ja näkemystä. Haku kohdistuu elinkeinoelämän kanssa verkottuneeseen julkiseen tutkimukseen eli projektissa on oltava mukana aidosti sitoutuneita potentiaalisia hyödyntäjätahoja ja sidosryhmiä.

Osakokonaisuuteen kohdistuvien tutkimushankkeiden odotetaan olevan valmisteluluonteisia, lähtökohdiltaan hyvin kansainvälisiä tutkimushankkeita. Tavoitteena syntetisoivilla tutkimushankkeella tulee olla konkreettinen tiedottamis- ja hyödyntämissuunnitelma siitä, miten yhteistyö valmisteluhankkeen aikana toteutetaan sidosryhmien kanssa, miten odotettavissa olevia tuloksia ja hyötyjä saatetaan eri toimijoiden tietoisuuteen, miten innovaatiotutkimuksen tuloksista luodaan dialogia yritysten välille.

II. Älykäs vihreä integroitu liikenne

Dynaaminen liikenteen integrointi tuo yhteen erilaiset palvelut ja toimintatavat yhden kokonaisuuden alle, jotta henkilökohtainen liikkuminen ja tavaroiden räätälöity logistiikka olisi helppoa, yksinkertaista ja turvallista. Tämä avaa kolmenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia erilaisiin liikenteen älykkäisiin palveluihin.

1. teknologian kehittymisen myötä syntyy luonteeltaan uusia palveluja, jotka helpottavat liikkumista ja liittävät liikkumisen muihin liikkujien käyttämiin palveluihin.
2. Lisäksi merkittäviä liiketoimintavaikutuksia syntyy myös olemassa olevien liiketoimintojen kehittymisen kautta sekä
3. Välillisiä vaikutuksia syntyy muiden toimialojen kautta liikkumispalvelujen linkittyessä niihin.

Osa palveluista voi toteutua jo nopeasti, mutta osa tulee tapahtumaan pitkällä aikavälillä osaamisen ja mahdollistavien teknologioiden kehittyessä.

Liikennepalvelujen kehittymisen ajureina toimivat merkittävät globaalit trendit kuten kaupungistuminen, ikääntyminen ja ilmaston muutos. Teknologisina ja käyttäytymistrendeihin liittyvinä ajureina toimivat digitalisaatio, avoimen data hyödyntäminen, tarve yksilöllisille palveluille. Toisaalta yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen korostuvat. Yksi merkki muutoksesta on jo nyt nähtävissä oleva nuorten autoilun väheneminen länsimaissa. Keskeisiä ajureita ovat myös kasvukeskusten ruuhkien välttäminen ja taloudelliset vaatimukset: investoinneilla on saatava suurempia ja laajempia vaikutuksia.

Liikkumisen murrosta voi verrata tieto- ja viestintäalan murrokseen. Digitaaliset mahdollisuudet tulevat muuttamaan merkittävästi palvelumalleja ja eri toimijoiden rooleja. Tavaroiden ja palvelujen liikkumiseen liittyy kuitenkin merkittävästi enemmän erilaisia osapuolia kuin tieto- ja viestintäalan murroksessa, mikä tekee muutoksesta haastavamman ja moniulotteisemman. Jotta pääsisimme mukaan systeemikehitykseen ja globaaliin kasvumarkkinaan, meidän on synnytettävä nopeita kokeiluja ja avattava mahdollisuuksia innovatiivisille kasvuyrityksille todellisissa ympäristöissä Suomessa ja kansainvälisesti.

Esimerkkejä erilaisista liiketoimintamahdollisuuksista:

Uusia liiketoimintoja voivat olla esim. sähköiset maksupalvelut tai liikennetiedon operointipalvelut, mitkä mahdollistavat puolestaan uusia käyttäjäpalveluita. Matkustusmuotojen yhdistelmillä voidaan joustavasti kytkeä yhteen paikallisliikenne ja pitkänmatkan liikennemuodot. Autojen yhteiskäyttö voi pohjautua sopimiseen alueellisesti tai erilaisiin yhteiskäyttöpalveluihin vaikka lähiöissä tai työpaikkakeskittymissä ja liikenteen solmukohdissa. Liikkujille voidaan välittää paikallisolosuhdetietoa (sää, onnettomuudet, ruuhkat, yms.). Matkapäiväkirja tai matkaloki voidaan tuottaa palveluna ja toimittaa suoraan tiedon tarvitsijoille. Nopeusrajoituksia voidaan hallita poikkeustilanteissa palvelun avulla.

Uudistavaa liiketoimintaa syntyy vaikkapa pysäköintilaitosten ohjauksesta tai liityntäpysäköinnin palveluista. Liityntäpysäköintiin voidaan kytkeä esim. kutsuohjattavaa joukkoliikennettä tai perinteistä juna-bussiliikennettä tai pysäköintijärjestelyjä liittyen suuriin tapahtumiin ja katupysäköinnin ohjaukseen. Julkisen sektorin liikenteeseen kohdistuvat tuet ovat olleet kasvussa viime vuosina. Fiksummilla palveluilla on mahdollista parantaa palvelun laatua ja/tai madaltaa kokonaiskustannuksia. Kutsuohjattava joukkoliikenne voisi toimia haja-asutusalueille kilpailukykyisenä vaihtoehtona perinteisen bussipalvelun ohella. Pitkällä tähtäimelle infrastruktuurin sidotun tiedon avaaminen ja digitalisointi tuo uusia palvelu-ulottuvuuksia kokonaisuuteen. Älykäs infrastruktuuri mahdollistaa mm. erilaiset ylläpito ja tietopalvelut liikkujille ja väylän ylläpitäjille.

Välillisesti fiksut liikennepalvelut vaikuttavat esim. sähköisen kaupan kehittymiseen, koska viimeisen kilometrin logistiikka saadaan tehostettua. Paikalliset ravintola, matkailu- ja muut palvelut tulevat myös paremmin liikkujan ulottuville. Liikenneturvallisuus on yksi merkittävä kehityskohde älyliikenteessä samalla, kun kaikki edellä kuvatut palvelut edellyttävät korkeatasoista kyberturvallisuutta.

Älykäs vihreä integroitu liikenne –osakokonaisuuden teemat

Haussa on kolme teemaa, jotka täydentävät toisiaan. Rahoitettavaksi valitut hankkeet voivat kohdentua yhteen tai useampaan teemaan.

1. Älyliikenteen tuottavuuden mittaus ja simulointi

Liikenteen tuottavuuden mittaus perustuu perinteisesti liikenneväylien kapasiteettiin, liikennevirtoihin ja läpäisykykyyn. Älyliikenne mahdollistaa uudenlaisia liikkumis- ja kuljetusratkaisuja, jotka yhdistävät eri liikkumismuodot niin, että maksaja voi käyttää olemassa olevaa kapasiteettia aiempaa tehokkaammin ja palvelun käyttäjä saa aiempaa korkealaatuisempia palveluja esim. matkustusajan tai –mukavuuden suhteen. Tuottavuuden mittaamiseksi täytyy määritellä tuotokset ja panokset mikrotasolla niin, että kyetään ymmärtämään liikennepalvelun käyttäjäkokemus ja palvelun maksajan saamat säästöt.

Teemaan kohdentuvien tutkimushankkeiden odotetaan tarjoavan työvälineitä ymmärtää ja viestiä älyliikenteen palvelujen tuottavuusvaikutuksia esim. julkisen sektorin tai yksityisten liikenteen käyttäjien maksamien palvelujen tehostuessa. Samalla odotetaan syntyvän uutta osaamista ja tietoa älyliikenteen vaikutuksista ja vaikutusmekanismeista palvelujen toimittajayritysten kansainväliseen kilpailukykyyn ja uusien ratkaisujen kehittämiseen.

2. Älyliikenteen avoimen innovaatioalustan toiminnallisuus ja tekniset rajapinnat

Älyliikenteen palvelut tuovat mukanaan suuren murroksen ihmisten ja tavaroiden liikkumiseen. Murros mahdollistaa 15 miljardin euron markkinan uudelleen jaon pelkästään Suomessa. Auton omistamisen itseisarvo kyseenalaistuu ja esim. car sharing -palvelut tai eri kulkuvälineiden integraatio mahdollistavat edullisen ja sujuvan liikkumisen ilman autonomistamiseen liittyvää harmia tai sosiaalista statusta. Autonomisen (ilman kuljettajaa) liikkuva kulkuväline mahdollistaa sen, että kulutettu aika liikenteessä voi tulla osaksi tehokasta työaikaa tai rentouttavaa vapaa-aikaa.

Älyliikenteen kehitysalustan määrittelyssä on perinteisesti kiinnitetty paljon huomiota teknisiin spesifikaatioihin. Avoimen innovaatioalustan määrittelyissä painotetaan kuitenkin alustan toiminnallisuuden kuvausta. Käytännössä haasteena on se, että hankkeessa tulisi kuvata tulevaisuuden liikkujan hyödyntämiä palveluja ja määritellä näiden palvelujen sisältämien toiminnallisuuksien rajapinnat eri liikenne- ja tietojärjestelmien välillä.

Mitä paremmin yllä kuvatut toiminnallisuudet kyetään määrittelemään, sitä selkeämmin ne voidaan yhdistää teknisiin määrittelyihin ja standardeihin. Tällöin avoimen innovaatiotoiminnan määritelmän mukaisesti älyliikennejärjestelmän eri osien toiminnalliset ratkaisut voidaan toteuttaa kilpailevilla teknologioilla, mikäli rajapinnat toteutetaan niin, että tieto liikkuu standardissa muodossa ja muut toiminnallisuudet voidaan liittää näihin teknologioihin älyliikenteen arvoverkossa.

Teemaan kohdentuvien tutkimushankkeiden odotetaan synnyttävän kansainvälisesti korkeatasoista uutta osaamista ja tietoa tulevaisuuden käyttäjän hyödyntämistä palveluista ja eri toimintojen rajapinnoista. Tämä on tärkeätä, jotta olemme mukana sellaisissa kehitysympäristöissä, jotka mahdollistavat älyliikenteen ratkaisujen skaalaamisen kansainvälisesti.

3. Suomalaisen elinkeinoelämän mahdollisuudet

Älyliikenteen avoimen innovaatioalustan onnistuminen edellyttää kykyä tunnistaa strategisesti tärkeitä ulkoisia resursseja ja kykyä johtaa niitä. Tällöin johtamisen kannalta korostuu mm. toiminnan jatkuva kehittäminen sekä hallittu riskinotto sekä kyky saada mukaan yrityksiä, joilla on taloudellisia edellytyksiä kehittää uudenlaista toimintaa globaaleille markkinoille.

Oikealla johtamistavalla voidaan edesauttaa yritysten halua testata ratkaisujaan suomalaisissa älyliikenteen kokeiluympäristöissä.

Teemaan kohdentuvien tutkimushankkeiden odotetaan synnyttävän perustan kansainvälisesti korkeatasoiselle uudelle osaamiselle ja tietoa älyliikenteen liiketoiminnan johtamisesta paikallisilta testiympäristöistä globaaleille markkinoille.

Älykäs vihreä integroitu liikenne -osakokonaisuudessa on kolme teemaa, jotka täydentävät toisiaan. Rahoitettavaksi valitut hankkeet voivat kohdentua yhteen tai useampaan teemaan.

Tutkimushaun hakuaika ja rahoitusvolyymi

Hakuaika 7.1.2014-7.3.2014. Hakemuksia voi jättää hakuajan puitteissa ja rahoituspäätöksiä tehdään joustavasti jo hakuajan sisällä hakemusten saavuttua.

Hakemukset toimitetaan Tekesiin hakuaikana Tekesin sähköisen asiointipalvelun kautta http://www.tekes.fi/asiointi/. Hakijoiden on keskusteltava hankeideasta Tekesin asiantuntijoiden kanssa. Hankkeen projektipäällikön tulee tavata Tekesin edustajat ennen hakemuksen jättämistä. Tapaamisajankohta tulee sopia johonkin seuraavista päivistä: 17.1., 7.2. tai 28.2. 2014.

Haun budjetti on noin 1 miljoonaa euroa tutkimusrahaa. Yhden ehdotetun hankkeen Tekesin rahoitusosuus voi olla korkeintaan 200 000 euroa teemaa kohden. Rahoitettavaksi valittujen hankkeiden välille pyritään kehittämään mahdollisimman tiivistä toisiaan täydentävää ja mahdollisimman monia osapuolia aidosti hyödyttävää yhteistyötä.

Tutkimushankkeiden arviointikriteerit

Hakemusten arvioinnissa painotetaan seuraavia asioita:

1. Hankkeen soveltuvuus haun teemoihin.
2. Hankkeen tulosten liiketoiminnallinen ja muu hyödynnettävyys ja yleistettävyys, tulosten levittäminen ja muu laaja-alainen vaikuttavuus (tilaajan toiminnan kehittymiseen ja erityisesti toimittajayritysten kilpailukykyyn). Tämä osoitetaan hyödyntämissuunnitelmalla, joka liitetään osaksi lopullista tutkimussuunnitelmaa. 
3. Monialainen lähestymistapa aiheeseen, joka edesauttaa toimi- tai osaamisalojen välistä oppimista.
4. Aiheen ajankohtaisuus, uutuusarvo ja haastavuus.
5. Tutkimushankkeen edellyttämä asiantuntemus,  kyvykkyys ja osaamispohja.
6. Hyödyntäjäorganisaatioiden, kuten julkisten tilaajatahojen sekä yritysten sitoutuminen hankkeeseen (esim. rahoituksen tai muiden resurssien muodossa). Sitoutuminen osoitetaan rahoituksella ja muulla osallistumisella (esim. ohjausryhmätyöllä).
7. Rahoitettavilta tutkimushankkeilta vaaditaan sitoutumista tulosten levittämiseen kaikille mahdollisille hyödyntäjille. Hankkeita arvioitaessa tullaan kiinnittämään huomiota siihen, miten tutkijat etsivät keinoja tulosten jalkauttamiseen.

Tekesin rahoitusosuus on lähtökohtaisesti 60 % projektin hyväksyttävistä kustannuksista.

Hakemuksessa tulee mainita kohdistuminen Tekesin ohjelmien yhteiseen tutkimushakuun, osakokonaisuuteen ja teemaan.

Tekesin yhteyshenkilöt:

Asiantuntija Markku Heimbürger puh. 050 5577 977
Osakokonaisuus 1: Strateginen ohjelmapäällikkö Mirja Kaarlela puh. 050 5577 643
Osakokonaisuus 2: Strateginen ohjelmapäällikkö Raine Hermans puh. 050 5577 603

etunimi.sukunimi(at)tekes.fi

Lisätiedot:

Palaa otsikoihin