Uusi TransSmart-tutkimushankkeen kärkituloskortti julkaistu – Biopolttoaineet ohituskaistana vähähiilisyyteen

Suomen hallitus uskoo vahvasti kehittyneisiin biopolttoaineisiin. Tavoitteena on saavuttaa liikenteen uusiutuville polttoaineille 40 prosentin osuus vuoteen 2030 mennessä.

Euroopan unioni edellyttää, että biopolttoaineiden käytöllä on saatava aikaan kasvihuonekaasupäästöjen vähenemä verrattuna fossiilisiin polttoaineisiin. Uusiutuvan energian direktiivin mukaan päästövähennyksen on oltava vähintään 35 prosenttia. Yli-insinööri Jukka Saarinen työ- ja elinkeinoministeriöstä kertoo, että tämän vaatimuksen on määrä olla nykyisen RES-direktiivin perusteella voimassa vuoden 2016 loppuun ja nousta 50 prosenttiin vuoden 2017 alusta.

ILUC-direktiivin (Indirect Land Use Change ) tavoite on rajoittaa sellaisten biopolttoaineiden käyttöä, joiden raaka-aine käy ravinnoksi tai kilpailee viljelysmaasta ruuan kanssa. Tavoitteena on myös luoda kannusteita seuraavan sukupolven jäteperäisille biopolttoaineille. Saarisen mukaan ILUC-direktiivi aikaistaa uusia laitoksia koskevaa 60 prosentin päästövähenemävaatimusta siten, että se on täytettävä laitoksissa, jotka aloittavat toimintansa 5.10.2015 jälkeen.

Eurooppalaiset markkinanäkymät ovat edelleen hyvin epävarmat, mikä ei edistä yritysten investointihalukkuutta. Suomessakaan ei aivan lähitulevaisuudessa ole odotettavissa mitään merkittävää boomia isoihin laitosinvestointeihin.

Suomella on kuitenkin tavoitteena lisätä omaa biopolttoainetuotantoa, jossa hyödynnetään direktiivien kirjaus niin kutsutuista tuplalaskettavista biopolttoaineista. Tuplalaskentamahdollisuus on näillä näkymin voimassa vuoteen 2020 saakka, jonka jälkeen se poistuu ILUC-direktiivissä sovitun mukaisesti.

Kaksoislaskettaviksi raaka-aineiksi hyväksytään biopolttoaineet, jotka on valmistettu jätteistä, tähteistä tai muiden kuin ruoka-aineiden selluloosasta ja lignoselluloosasta. Suomessa tuotettu jätepohjainen bioetanoli sekä metsätähdepohjainen diesel täyttävät kaksoislaskettavien biopolttoaineiden kriteerit.

Puupohjaista biodieseliä testataan busseissa

UPM on aloittanut kotimaisen puupohjaisen dieselin koeajot pääkaupunkiseudun bussiliikenteessä yhdessä Helsingin Seudun Liikenteen (HSL) ja VTT:n kanssa. Koeajoissa ovat mukana myös St1, Volvo ja Transdev Finland Oy. Lokakuussa 2015 käynnistynyt testaus kestää vähintään vuoden.

– Uusiutuva dieselimme sopii kaikkiin dieselmoottoreihin ja todennetusti vähentää polttoaineen elinkaaren aikaisia hiilidioksidipäästöjä 80 prosenttia fossiiliseen vaihtoehtoon verrattuna, sanoo UPM Biopolttoaineiden myynti- ja markkinointijohtaja Sari Mannonen.

BioPilot keskittyy dieseliä korvaaviin polttoaineisiin TransSmart-tutkimusohjelmaan kuuluva BioPilot-hanke keskittyy dieseliä korvaaviin vaihtoehtoisiin polttoaineisiin. BioPilot on verkottunut hankekokonaisuus, joka koostuu yritysten pilotointihankkeista ja niiden rinnalla olevasta VTT:n tutkimuslaitoshankkeesta. Tästä syntyy kotimainen yhteistoimintaverkko, joka lisäksi on kytketty IEA Advanced Motor Fuels -toimintaan. Yritysosion kolme pääteemaa ovat 1) Etanolin osuuden lisääminen raskaassa kalustossa (NEOT/St1); 2) Mäntyöljyyn perustuva uusiutuva dieselpolttoaine (UPM) ja 3) Biometaanin osuuden lisääminen raskaassa kalustossa ja lisäarvo uusiutuvalle dieselpolttoaineelle dual-fuel ratkaisuissa (operaattorivetoinen ryhmähanke Stara ja Posti). Lisäksi VTT:ssä tehdään moottoripalamiseen liittyvää tutkimusta.

Citylog-kärkikortti on julkaistu suomen- ja englanninkielisenä:

Kärkituloksia TransSmart-tutkimusohjelmasta >>

Palaa otsikoihin